Viikko vierähti Orongon kylässä, jossa asuu orpoja ja leskiä. Kylää pyörittää Mama Florence, joka on herttainen uskonnollinen vanha nainen. Uskonto näkyykin kylän toiminnassa hyvin vahvasti. Kylällä ei ole ulkopuolista rahoittajaa ja siellä asuu paljon eri-ikäisiä leskiä sekä heidän hoivissaan orpoja. Kuulimme vanhojen leskien elämäntarinoita tulkin avulla, sillä he eivät juuri osanneet englantia vaan pelkästään paikallista luo-kieltä. Tutustuimme heidän elinoloihinsa perinteisissä lehmänlannasta rakennetuissa taloissa ja autoimme heitä kodin askareissa. Siivosimme taloja ja pyykkäsimme käsin heidän pyykkiään ja haimme kaivolta vettä. Vanhukset olivat kiitollisia avusta. Harjoitteluviikkomme lopuksi pidimme chapati-päivän, jossa leivoimme chapatia Mama Florencen miniän Christinen neuvoessa meitä ja tarjosimme orvoille ja leskille ruuan. Chapatin lisäksi valmistettiin ndengua, josta paikalliset puhuvat nimellä "green grams", Maistuu muuten aika paljon hernekeitolta. 😋 Saimme myös masitaa herkullista hibiscusteetä. Nam. Hieman jäi viikosta ristiriitainen olo kun orpojen olot vanhojen leskien hoivissa eivät olleet kummoiset eikä esim. joka päivä ollut heille illalla ruokaa tarjolla. Vanhat lesket olivat jo todella huonossa kunnossa eivätkä oikein pystyneet huolehtimaan edes itsestään saati orvoista vielä sen lisäksi. Meiltä myös pyydettiin suoraan rahaa sekä ostamaan puhelinta työntekijäiden toimesta mikä oli epämiellyttävää. Viitattiin myös siihen että meillä on Suomessa perheet, joilta voi pyytää lahjoittamaan heille rahaa. Joka tapauksessa itse orvot ja lesket olivat ihania ja heitä mielellään autoimme sen verran kun omalla tekemisellämme pystyimme.
In English
We spent a week at Orongo village, which is an organisation to help widows and orphans. The village is founded by Mama Florence. In the village orphans live with the widows and some of the widows are very old and in poor condition. In my opinion some of the widows were in so bad conditions that they could not take care of themselves but they still had some orphans to take care of. We student baked some chapati and made some ndengu (which locals call green grams) to the widows and orphans in the end of the week and they really appreciated it. We also tasted some hibiscus tea. It was delicious! We were also asked for money in Orongo by the employees, which was a little confusing. They also mentioned that we have families in Finland who could sent them some money to the organisation. Even though the money thing was awkward, the orphans and widows were lovely and we helped them in their home chores as much as we could.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti